S/S Lauri on vuonna 1931 rakennettu hinaajahöyrylaiva.
Nuorin Saimaalla rakennettu. Ja Kaunein.
Tämä blogi kertoo sen nykyisistä vaiheista ja varsinkin työstä kesäisten purjehdusten takana.
lauantai 26. syyskuuta 2009
Rikki
Vaan matka silti alkaa.
15 kommenttia:
Anonyymi
kirjoitti...
Näyttää olevan väljä holkki syöttövesipumppussa ja tiivisteet tietysti kaupan hyllyssä.
Näin on käynyt, boksin holkista korva on murtunut, joko konekundi on kiristänyt liikaa tai sitten valurauta on vain väsynyt. Harviainen vaurio, en muista ennen nähneeni, venttiilien korvat joskus murtuvat, mutta ne ovatkin eri juttu. Tasan eivät käy onnenlahjat, minulla ei ole laivaa eikä siitä menoja, mutta ei ole höyrylaiva risteilyjäkään.
Joo, pikaviritys mahdollisti onneksi ajon. Meriselvitykseen ei kuitenkaan tällä kertaa tunnusteta liiallista kiristystä. Joskus on tosin niinkin saattanut käydä.
Ei taida löytyä hyllystä, mutta eihän metallin muokkaajalta kauan kestä uuden teko. Silloin kun hinaajat olivat tositoimissa rikkoutuneet osat kiikutettiin yhtiön verstaalle. Valitettavasti näin ei varmaan enää onnistu.
Faktat kuntoon, kuten näissä kommenteissa on tapana. Boksiin oltiin vaihtamassa uutta tiivistettä allekirjoittaneen toimesta, koska aikasemmin on ollut kohtuullisen suurta roiskumista havaittavissa. Vuotoa/roiskutaa on tietenkin yritetty aikasemmin vähentää aktiivisella kiristämisella (välillä aika kovallakin), joten materiaali on ollut suuren rasituksen alla.
Nyt kerran irroitettuna ja uudelleen asennettuna materiaali murtui kuin näkkileipä heti kiristyksen alkuvaiheessa.
No korjaustoimenpiteet (kiitos kehittyneen hitsaustekniikan) ovat jo suunniteltu sekä väliaikaisratkaisu toteutettu.
"Kylmähitsaus on nykyaikainen valuraudan hitsaus-tapa, joka edellyttää nikkelivaltaisten lisäaineidenkäyttöä. Muutosvyöhykkeen kovuus riippuu jäähtymis-nopeudesta. Ainoa tapa pienentää jäähtymisnopeut-ta on käyttää suurempaa hitsausenergiaa. Tämä mer-kitsee samalla suurempaa hitsisulaa ja vastaavastisuurempia jäännösjännityksiä. Tämä on haitallisem-paa kuin muutosvyöhykkeen suuri kovuus. Siksi eipidä käyttää suur ta hitsausenergiaa. Sen sijaan muu-tosvyöhykkeen pitää olla niin kapea kuin mahdollistaja jännitykset pitää pyr kiä pitämään mahdollisimmanpieninä erilaisin hitsausteknisin toimenpitein.Jos kylmähitsauksessa käytettäisiin valuraudan koostumusta vastaavaa lisäainetta eli valurautaa, niinhitsiaine jähmettyisi nopean jäähtymisen takia hyvinkovana ja hauraana valkoisena valurautana. Myös-kään seostamattoman teräksen lisäaineet eivät oleyleensä suositeltavia kylmähitsaukseen. Tästä syys-tä on käytettävä nikkelivaltaisia lisäaineita, kuten ai-kaisemmin kohdassa 2.5 selvitettiin.Kylmähitsauksessa on syytä toimia tarkasti seu-raavien ohjeiden mukaan:- hitsaa lyhyitä palkoja levittämättä, esim. 20 - 30mm pitkiä, noudattaen taka-askelhitsausjärjes-tystä- käytä ohuita puikkoja, esim. 2,5 mm- hitsaus tasavirralla -navassa seostaa vähem-män kuin +navassa hitsaus- palkojen välinen lämpötila pidetään alle 100oC- vasaroi pyöreäpäisellä vasaralla hitsiä, kun seon vielä kuuma. Vasarointi suoritetaan pituus-suuntaan lopetuskohdasta aloituskohtaan päin.Näin vältetään parhaiten vasaroinnin itsensäsynnyttämät säröt."
en nyt ala neuvoo, mutta tuollaisen korvakkeen, jossa on ruuviliitoksen aiheuttanma jännitys, hitsaaminen ja ehjänä pysyminen voi olla vaikeaa. Kovajuotto esmes messingillä ja valuraudalle soveltuvalla juoksutteella vois toimia paremmin?? Menetelmässä on vaan tärkeää, että kappale jäähtyy hitaasti alle 200 asteeseen.
Tosi on, monissa vauriotapauksissa ehjän näköinen osa murtuu käsiin ja kun tarkastelee murtumakohtia huomaa halkeaman kasvaneen vähitellen. Ei kannata hitsata, uusi osa on aina uusi, pätee kaikkiin vanhoihin arvokkaisiin koneisiin. Siis varaosat uusia tai uuden veroisia eikä mitään paikattuja. Joskus minunkin on kyllä ollut tästä periaatteesta tinkittävä.
Eipäs tehdä liian nopeita johtopäätöksiä. Eikä toivottavasti hermostuta vaikka kirjoitan sekaisin menneet ja nykyiset menetelmät. Tiivisteet on syytä vaihtaa heti jos on läpipuhallus ongelmia, joko tiiviste on kovettunut tai vaurioitunut, voihan karakin olla tietysti kulunut. Vanhat konemestarit opettivat minulle, että poksimutteria tulee kiristää sormin ja ellei se riitä niin hieman voi käyttää avainta. Mutta jos se ei tällöin pidä pakkaa poksi uudelleen
Näinpä. Taisi vaan jäädä uudelleenpakkaus paria kiristystä liian pitkälle.
Ja kattilasaunaan - Merivesi tehnee tehtävänsä, eiköhän se pata parissa talvessa tuohon lahoa. Pari kertaa kun vielä pannaan tulille tyhjänä niin a vot. Nesteeltä sitten menovedet.
Jestas! Kuinka hirveitä juttuja. Minä ennustan, että Lauri jyskyttää halkojen voimalla vielä pitkään sen jälkeen kun dieseleiltä on menovesi loppunut. Toivottavasti saan olla virtuaalimatkustajana mukana. Kuiville kiehumisesta ei ole pelkoa nyt kun syöttövesipumppu on korjattu uuden veroiseksi. Ei se merivesi niin tuhoisaa ole. Eräs hieno hinuri tuotiin Saimaalta merelle ja parinkymmenen vuoden kuluttua se palautettiin Saimaalle. Miehistö ihmetteli miksi tehoa ei ssatu vaikka kuinka kuivia halkoja poltettiin. Kattila avattiin ja selvisiähän se syy. Tuubit olivat sentin paksuisen suolakerroksen peitossa. Tuubien vaihdon jälkeen hinuri seilasi kaksikymmentä vuotta Saimaalla. Mutta sitten tuli tuhooja joka dieselöi hienon höyryn ja vei kattilan mökilleen tai jonnekkin. Alus seisoo Kuopiossa muiden tuhottujen höyryjen kanssa.
Höyrylaivavarustamo s/s Lauri ottaa mielellään vastaan palautetta, kommentteja ja kysymyksiä. Vielä mieluummin otamme vastaan valokuvia Laurista tai muusta höyrylaivoihin liittyvästä.
15 kommenttia:
Näyttää olevan väljä holkki syöttövesipumppussa ja tiivisteet tietysti kaupan hyllyssä.
Ja jos tarkemmin katsoo, huomaa boksin olevan murtunut. Pitänee siis korjata. Menoerien määrä vain kasvaa, tulopuolella hiljaisempaa.
Näin on käynyt, boksin holkista korva on murtunut, joko konekundi on kiristänyt liikaa tai sitten valurauta on vain väsynyt.
Harviainen vaurio, en muista ennen nähneeni, venttiilien korvat joskus murtuvat, mutta ne ovatkin eri juttu.
Tasan eivät käy onnenlahjat, minulla ei ole laivaa eikä siitä menoja, mutta ei ole höyrylaiva risteilyjäkään.
Joo, pikaviritys mahdollisti onneksi ajon. Meriselvitykseen ei kuitenkaan tällä kertaa tunnusteta liiallista kiristystä. Joskus on tosin niinkin saattanut käydä.
Kukas sitä muka tunnustais tehneensä jotain väärää :-)
Nyt eikun Biltemaan ostoksille...
Ei taida löytyä hyllystä, mutta eihän metallin muokkaajalta kauan kestä uuden teko.
Silloin kun hinaajat olivat tositoimissa rikkoutuneet osat kiikutettiin yhtiön verstaalle.
Valitettavasti näin ei varmaan enää onnistu.
Faktat kuntoon, kuten näissä kommenteissa on tapana. Boksiin oltiin vaihtamassa uutta tiivistettä allekirjoittaneen toimesta, koska aikasemmin on ollut kohtuullisen suurta roiskumista havaittavissa. Vuotoa/roiskutaa on tietenkin yritetty aikasemmin vähentää aktiivisella kiristämisella (välillä aika kovallakin), joten materiaali on ollut suuren rasituksen alla.
Nyt kerran irroitettuna ja uudelleen asennettuna materiaali murtui kuin näkkileipä heti kiristyksen alkuvaiheessa.
No korjaustoimenpiteet (kiitos kehittyneen hitsaustekniikan) ovat jo suunniteltu sekä väliaikaisratkaisu toteutettu.
"Kylmähitsaus on nykyaikainen valuraudan hitsaus-tapa, joka edellyttää nikkelivaltaisten lisäaineidenkäyttöä. Muutosvyöhykkeen kovuus riippuu jäähtymis-nopeudesta. Ainoa tapa pienentää jäähtymisnopeut-ta on käyttää suurempaa hitsausenergiaa. Tämä mer-kitsee samalla suurempaa hitsisulaa ja vastaavastisuurempia jäännösjännityksiä. Tämä on haitallisem-paa kuin muutosvyöhykkeen suuri kovuus. Siksi eipidä käyttää suur ta hitsausenergiaa. Sen sijaan muu-tosvyöhykkeen pitää olla niin kapea kuin mahdollistaja jännitykset pitää pyr kiä pitämään mahdollisimmanpieninä erilaisin hitsausteknisin toimenpitein.Jos kylmähitsauksessa käytettäisiin valuraudan koostumusta vastaavaa lisäainetta eli valurautaa, niinhitsiaine jähmettyisi nopean jäähtymisen takia hyvinkovana ja hauraana valkoisena valurautana. Myös-kään seostamattoman teräksen lisäaineet eivät oleyleensä suositeltavia kylmähitsaukseen. Tästä syys-tä on käytettävä nikkelivaltaisia lisäaineita, kuten ai-kaisemmin kohdassa 2.5 selvitettiin.Kylmähitsauksessa on syytä toimia tarkasti seu-raavien ohjeiden mukaan:- hitsaa lyhyitä palkoja levittämättä, esim. 20 - 30mm pitkiä, noudattaen taka-askelhitsausjärjes-tystä- käytä ohuita puikkoja, esim. 2,5 mm- hitsaus tasavirralla -navassa seostaa vähem-män kuin +navassa hitsaus- palkojen välinen lämpötila pidetään alle 100oC- vasaroi pyöreäpäisellä vasaralla hitsiä, kun seon vielä kuuma. Vasarointi suoritetaan pituus-suuntaan lopetuskohdasta aloituskohtaan päin.Näin vältetään parhaiten vasaroinnin itsensäsynnyttämät säröt."
Lähde: http://vanha.edu.utu.fi/rokl/ttk/metalliteknologia/valuraudan_hitsaus.pdf
en nyt ala neuvoo, mutta tuollaisen korvakkeen, jossa on ruuviliitoksen aiheuttanma jännitys, hitsaaminen ja ehjänä pysyminen voi olla vaikeaa. Kovajuotto esmes messingillä ja valuraudalle soveltuvalla juoksutteella vois toimia paremmin??
Menetelmässä on vaan tärkeää, että kappale jäähtyy hitaasti alle 200 asteeseen.
tuo "lakana" kaiteessa telegrammin edessä paljastanee jotain..
Tosi on, monissa vauriotapauksissa ehjän näköinen osa murtuu käsiin ja kun tarkastelee murtumakohtia huomaa halkeaman kasvaneen vähitellen.
Ei kannata hitsata, uusi osa on aina uusi, pätee kaikkiin vanhoihin arvokkaisiin koneisiin.
Siis varaosat uusia tai uuden veroisia eikä mitään paikattuja.
Joskus minunkin on kyllä ollut tästä periaatteesta tinkittävä.
Mitä tästä taas opittiin - jatkossa ei vaihdeta tiivisteitä ;)
Eipäs tehdä liian nopeita johtopäätöksiä.
Eikä toivottavasti hermostuta vaikka kirjoitan sekaisin menneet ja nykyiset menetelmät.
Tiivisteet on syytä vaihtaa heti jos on läpipuhallus ongelmia, joko tiiviste on kovettunut tai vaurioitunut, voihan karakin olla tietysti kulunut.
Vanhat konemestarit opettivat minulle, että poksimutteria tulee kiristää sormin ja ellei se riitä niin hieman voi käyttää avainta.
Mutta jos se ei tällöin pidä pakkaa poksi uudelleen
Diesel tilalle ja kattilaan sauna. Monta ongelmaa on jo niin ratkaistu: http://www.pohjois-savonwanhatlaiwat.com/
Näinpä. Taisi vaan jäädä uudelleenpakkaus paria kiristystä liian pitkälle.
Ja kattilasaunaan - Merivesi tehnee tehtävänsä, eiköhän se pata parissa talvessa tuohon lahoa. Pari kertaa kun vielä pannaan tulille tyhjänä niin a vot. Nesteeltä sitten menovedet.
Jestas! Kuinka hirveitä juttuja. Minä ennustan, että Lauri jyskyttää halkojen voimalla vielä pitkään sen jälkeen kun dieseleiltä on menovesi loppunut. Toivottavasti saan olla virtuaalimatkustajana mukana.
Kuiville kiehumisesta ei ole pelkoa nyt kun syöttövesipumppu on korjattu uuden veroiseksi.
Ei se merivesi niin tuhoisaa ole.
Eräs hieno hinuri tuotiin Saimaalta merelle ja parinkymmenen vuoden kuluttua se palautettiin Saimaalle. Miehistö ihmetteli miksi tehoa ei ssatu vaikka kuinka kuivia halkoja poltettiin. Kattila avattiin ja selvisiähän se syy. Tuubit olivat sentin paksuisen suolakerroksen peitossa. Tuubien vaihdon jälkeen hinuri seilasi kaksikymmentä vuotta Saimaalla.
Mutta sitten tuli tuhooja joka dieselöi hienon höyryn ja vei kattilan mökilleen tai jonnekkin. Alus seisoo Kuopiossa muiden tuhottujen höyryjen kanssa.
Lähetä kommentti