Härön Esko antoi seuraavan pähkinän purtavaksi:
Miksi kattilan veden pinta nousee, kun kattilaa aletaan lämmittämään?
Opettajan lellikit palkitaan.
keskiviikko 23. huhtikuuta 2008
Terveisiä Veturitalleilta
Vietin tiistai-iltani Veturitalleilla. Osa ajasta meni Härön Eskon kanssa jutteluun, mutta tulostakin syntyi. Tekemistä tosin jäi.
Pumpun suojakansi on vieläkin kadoksissa. Yritimme Eskon kanssa etsiä sitä, muttemme löytäneet.
Seuraavat taskit:
1. Pumpun osien maalaaminen kiiltävällä Futura 90 maalilla (mustaa pumpun osiin, vihreää vesiputkiin).
2. Messingin ja pronssin kiillottaminen (lue aikaisemmat kirjoitukset)
Itse menen ehkä torstai-iltana uudestaan.
tiistai 15. huhtikuuta 2008
Halkoja kannattais varastaa..
Kun ovatten taas hinnat kohonneet. Tilattu niitä nyt kuitenkin on. Kymmenen mottia elikkäs pinokuutiometriä. Toimitus suoraan Laitaatsiltaan ennen vappua. Helppoa, eikö?
Enää puuttunee se ammattimiehistö purjehdukselle 2.-4.5.
Ja nokikaappikin olisi syytä saattaa kuntoon. Parhaiten nokikaappi saranoineen taitaa näkyä esim. tässä kuvassa. Rikkinäinen sarana on avatulla puolella toinen vasemmalta.
Piirroksesta saa ehkä vielä paremman kuvan (joka on luvatta varastettu ja julkaistu). Jos mulla olisi käytössä joku näppärä ohjelma, olisin lisännyt tuohon kuvaan vielä nuo osien nimet. Mutta kun ei ole, niin jääköön kotitehtäväksi lukijoille.
Ai jotenkin näin? -T
Esim. juuri noin. Jos vielä haluaa päästä opettajan lellikiksi, voi nuo samat osat nimetä tuohon toiseenkin kuvaan. .LOb.
Hymypoikapatsaan kiilto silmissä siis... -T
Enää puuttunee se ammattimiehistö purjehdukselle 2.-4.5.
Ja nokikaappikin olisi syytä saattaa kuntoon. Parhaiten nokikaappi saranoineen taitaa näkyä esim. tässä kuvassa. Rikkinäinen sarana on avatulla puolella toinen vasemmalta.
Piirroksesta saa ehkä vielä paremman kuvan (joka on luvatta varastettu ja julkaistu). Jos mulla olisi käytössä joku näppärä ohjelma, olisin lisännyt tuohon kuvaan vielä nuo osien nimet. Mutta kun ei ole, niin jääköön kotitehtäväksi lukijoille.
Ai jotenkin näin? -T
Esim. juuri noin. Jos vielä haluaa päästä opettajan lellikiksi, voi nuo samat osat nimetä tuohon toiseenkin kuvaan. .LOb.
Hymypoikapatsaan kiilto silmissä siis... -T
maanantai 14. huhtikuuta 2008
Laiva huusi
Ja miehet tuskissaan, kun ei pönttö vedä. Herra Hokkanen oli ansiokkaasti perehtynyt asiaan seuraavin tuumailuin:
"Niinpä seuraavia ajatuksia tuli mieleeni:
* Nykyinen wc-järjestelmähän lienee alipaineella toimiva septistankkijärjestelmä, jonka säilön tilavuus on noin ? litraa"
* Ilmeisesti ongelmaksi muodostuu letkujen pituus ainakin näin kirjallisuus lähteisiin tutustumalla
* markkinoilla on tarjolla erilaisia järjestelmiä. kaikkien näiden ohjeistuksessa kehotetaan tankki asentamaan mahd. lähelle itse suorituspaikkaa --> laurin ajatus tankin sijaitsemisesta halkopoksissa olisi tämän pohjalta perusteltua.
* Toisaalta säiliön voisi asentaa myös itse wc-tilaan. Tosin silloin sen pitäisi olla suhteellisen pieni. Löysin jostain tiedon, että noin 5-8 litraa säiliötä per henkilö per päivä olisi hyvä mitoitus. Tästä seuraakin sitten optimointitehtävä
* Kemiallisia WC-järjestelmiä on runsaasitarjolla. Näissä säiliöt noin 20 litraa. eli pitäisi tyhjentää suht useasti. näitä saa noin 100 eurolla.
Pari tarkentavaa kysymystä:
1) mikä on nykyjärjestelmän tilavuus?
2) ratkaistaanko ongelma hyödyntämällä nykyistä järjestelmää ja sen osia vai heivataanko vanha pois ja uusi tilalle?
3) onko kemiallinen wc mahdollinen ratkaisu?"
Koetan lisäillä omiani. Ja vastailla kysymyksillä.
1) Kakkatankin tilavuus vaikuttaa suurehkolta, liekö parisataa litraa aivan kehno arvaus. Ainakin sitä tyhjentäessä tuntuu kestävän pieni iäisyys.
(Lisäys: 200l oli huono arvaus, totuus n. 1000l)
2) Laivalla on sen verran monta projektia käynnissä, että suosisin nykyjärjestelmän kehittämistä, ainakin siinä määrin, että ymmärrämme miksi se ei toimi ja on heivattava.
3) Kemiaa sinne tankkiin pitäisi varmastikin laittaa lisäksi, mutta en innostuisi kauheasti tuollaisesti kakanpäälläistuttavasta mallista, semminkin kun 7,98 kuutiometriä vettä ja 1,56 höyryä siinä vieressä lämmittävät mukavasti toimitustilaa. Putken puhtaana pysymisen kannalta jonkinlainen päivittäin ajettava kodinputkimieshuuhtelu olisi varmaan paikallaan.
Tähtikohtiin... Nykyisen järjestelmän (ks. linkki edellä) potentiaalisia ongelmakohtia ovat mielestäni
a) tuo Pertun mainitsema liian pitkä vaakasuora tuotosputki,
b) vedensaannin estyneisyys; vuotava, tukkiutunut, haljennut tjsp. imuputki ja
c) vuotava tiivisterengas istuinkannessa (voi olla muuallakin)
Järjestelmien ominaisuuksiin kuuluu ajoittainen huollon tarve, ja luulisin, että peruskunnostuksella tämäkin pata saadaan toimimaan ilman suuria muutoksia. Systeemi on avattava ja käytävä läpi, sekä vaihtaa hapertuneet kumiosat ja mahdolliset rikkoutuneet pumpun elimet. Ensin katsotaan, imeekö pumppu
i) vakuumia, eli sitä myöten myöskin
ii) vettä
ja pumppaako se
iii) pas... tuotteita
(Lisäys: Systeemi toimiikin siis käyttöohjeen mukaan siten, että tuotos imaistaan pumpun läpi ylipaineiseen poistoputkeen, ja kannen tiivisteen ollessa pitävä sekä pohjaventtiilin auki, astiaan syntyvä alipaine imee järvestä vettä tilalle.)
Seuraavat toimenpiteet ovat poistoletkun puhdistus jollain kemikaalilla ja liitosten tarkistus. Ikävä kyllä hajun poistamiseksi on ehkä ronkittava sitä perätankkiakin, että voidaan tarkastaa sen tiiviys. Operaation kestäessä voisi ajatella pöntön korottamista pykälällä, se on nykyisellään melko lailla matala. En tiedä saavutetaanko sillä toivottua pudotuskorkeuden nousua, vai olisiko kyseessä lähinnä käyttäjämukavuuden parantelu.
"Niinpä seuraavia ajatuksia tuli mieleeni:
* Nykyinen wc-järjestelmähän lienee alipaineella toimiva septistankkijärjestelmä, jonka säilön tilavuus on noin ? litraa"
* Ilmeisesti ongelmaksi muodostuu letkujen pituus ainakin näin kirjallisuus lähteisiin tutustumalla
* markkinoilla on tarjolla erilaisia järjestelmiä. kaikkien näiden ohjeistuksessa kehotetaan tankki asentamaan mahd. lähelle itse suorituspaikkaa --> laurin ajatus tankin sijaitsemisesta halkopoksissa olisi tämän pohjalta perusteltua.
* Toisaalta säiliön voisi asentaa myös itse wc-tilaan. Tosin silloin sen pitäisi olla suhteellisen pieni. Löysin jostain tiedon, että noin 5-8 litraa säiliötä per henkilö per päivä olisi hyvä mitoitus. Tästä seuraakin sitten optimointitehtävä
* Kemiallisia WC-järjestelmiä on runsaasitarjolla. Näissä säiliöt noin 20 litraa. eli pitäisi tyhjentää suht useasti. näitä saa noin 100 eurolla.
Pari tarkentavaa kysymystä:
1) mikä on nykyjärjestelmän tilavuus?
2) ratkaistaanko ongelma hyödyntämällä nykyistä järjestelmää ja sen osia vai heivataanko vanha pois ja uusi tilalle?
3) onko kemiallinen wc mahdollinen ratkaisu?"
Koetan lisäillä omiani. Ja vastailla kysymyksillä.
1) Kakkatankin tilavuus vaikuttaa suurehkolta, liekö parisataa litraa aivan kehno arvaus. Ainakin sitä tyhjentäessä tuntuu kestävän pieni iäisyys.
(Lisäys: 200l oli huono arvaus, totuus n. 1000l)
2) Laivalla on sen verran monta projektia käynnissä, että suosisin nykyjärjestelmän kehittämistä, ainakin siinä määrin, että ymmärrämme miksi se ei toimi ja on heivattava.
3) Kemiaa sinne tankkiin pitäisi varmastikin laittaa lisäksi, mutta en innostuisi kauheasti tuollaisesti kakanpäälläistuttavasta mallista, semminkin kun 7,98 kuutiometriä vettä ja 1,56 höyryä siinä vieressä lämmittävät mukavasti toimitustilaa. Putken puhtaana pysymisen kannalta jonkinlainen päivittäin ajettava kodinputkimieshuuhtelu olisi varmaan paikallaan.
Tähtikohtiin... Nykyisen järjestelmän (ks. linkki edellä) potentiaalisia ongelmakohtia ovat mielestäni
a) tuo Pertun mainitsema liian pitkä vaakasuora tuotosputki,
b) vedensaannin estyneisyys; vuotava, tukkiutunut, haljennut tjsp. imuputki ja
c) vuotava tiivisterengas istuinkannessa (voi olla muuallakin)
Järjestelmien ominaisuuksiin kuuluu ajoittainen huollon tarve, ja luulisin, että peruskunnostuksella tämäkin pata saadaan toimimaan ilman suuria muutoksia. Systeemi on avattava ja käytävä läpi, sekä vaihtaa hapertuneet kumiosat ja mahdolliset rikkoutuneet pumpun elimet. Ensin katsotaan, imeekö pumppu
i) vakuumia, eli sitä myöten myöskin
ii) vettä
ja pumppaako se
iii) pas... tuotteita
(Lisäys: Systeemi toimiikin siis käyttöohjeen mukaan siten, että tuotos imaistaan pumpun läpi ylipaineiseen poistoputkeen, ja kannen tiivisteen ollessa pitävä sekä pohjaventtiilin auki, astiaan syntyvä alipaine imee järvestä vettä tilalle.)
Seuraavat toimenpiteet ovat poistoletkun puhdistus jollain kemikaalilla ja liitosten tarkistus. Ikävä kyllä hajun poistamiseksi on ehkä ronkittava sitä perätankkiakin, että voidaan tarkastaa sen tiiviys. Operaation kestäessä voisi ajatella pöntön korottamista pykälällä, se on nykyisellään melko lailla matala. En tiedä saavutetaanko sillä toivottua pudotuskorkeuden nousua, vai olisiko kyseessä lähinnä käyttäjämukavuuden parantelu.
Tunnisteet:
eritteet,
huusi,
kunnostus,
perätankki,
pohjaventtiili,
septitankki
lauantai 12. huhtikuuta 2008
Uutisia veturitalleilta
Tässä hieman listaa tekemisistä Veturitalleilla.
1. Messinkisten öljylamppujen kiillotus
1.1 Varustamon hytin öljylamppu. Lamppu ja sen osat pitäisi kiillottaa ja siihen pitäisi hankkia sydän. Kiillottamisen voi tehdä osaksi koneellisesti, mutta hauraiden osien kanssa on edettävä käsin, jos ollenkaan.
1.2 Konehuoneen öljylamppu. Samat toimet, kuin edellä. Sen lisäksi on huomioitava, että lampun takakansi on irti (kiinni nyt rautalangalla, käsittele varoen) ja se olisi juotettava(?) paikalleen. Anyone?
2. Keskipakopumpun osien maalaus
2.1. Kannenpäälliset osat maalataan pohjamaalilla (kuvassa näkyvä musta Rostex) ja sitten mustalla Miranolilla (Paavo ostaa maanantaina)
2.2. Konehuoneeseen tulevat putket maalataan vihreällä Miranolilla, ei pohjamaalia (Paavo ostaa maanantaina).
Ennen maalausta on syytä puhdistaa osat huolellisesti harjaamalla, sekä poistaa kaikki teipit yms.
Tämän lisäksi pumpussa on paljon pronssiosia, jotka on syytä kiilloittaa samalla tavalla, kuin edellä mainitut messinkiosat. Pumppuun tarvitaan myös tiivisteet, joista olisi talleilla käytäessä hyvä piirtää/mitata mallit.
1. Messinkisten öljylamppujen kiillotus
1.1 Varustamon hytin öljylamppu. Lamppu ja sen osat pitäisi kiillottaa ja siihen pitäisi hankkia sydän. Kiillottamisen voi tehdä osaksi koneellisesti, mutta hauraiden osien kanssa on edettävä käsin, jos ollenkaan.
1.2 Konehuoneen öljylamppu. Samat toimet, kuin edellä. Sen lisäksi on huomioitava, että lampun takakansi on irti (kiinni nyt rautalangalla, käsittele varoen) ja se olisi juotettava(?) paikalleen. Anyone?
2. Keskipakopumpun osien maalaus
2.1. Kannenpäälliset osat maalataan pohjamaalilla (kuvassa näkyvä musta Rostex) ja sitten mustalla Miranolilla (Paavo ostaa maanantaina)
2.2. Konehuoneeseen tulevat putket maalataan vihreällä Miranolilla, ei pohjamaalia (Paavo ostaa maanantaina).
Ennen maalausta on syytä puhdistaa osat huolellisesti harjaamalla, sekä poistaa kaikki teipit yms.
Tämän lisäksi pumpussa on paljon pronssiosia, jotka on syytä kiilloittaa samalla tavalla, kuin edellä mainitut messinkiosat. Pumppuun tarvitaan myös tiivisteet, joista olisi talleilla käytäessä hyvä piirtää/mitata mallit.
perjantai 11. huhtikuuta 2008
Sarana valmis
tiistai 8. huhtikuuta 2008
Telakoinnista vähäsen..
Tässä ovat jo muutamat rantojen miehet kyselleet toukokuun tapahtumien perään. Lähinnä ehkä sillä ajatuksella, että ne olisi jostain syystä peruttu ja voisimme jäädä esim. Salveen juomaan talon lonkeroita koko viikonlopuksi. Mutta valitettavasti näin nyt ei kuitenkaan ole.
Suunnitelma on siis edelleen alkuperäisen kaltainen. Heti vapun jälkeen kohti Savonlinnaa ja siellä pääsemme toivottavasti saapumaan lämpimään (= joku on siis käynyt puolestamme laittamassa vedet kattilaan, putket kiinni, tulet alle ja vahtinut niitä) laivaan. Tässä kai nyt testataan miten hyvin olemme itse olleet auttamassa muita. We scratch their back they'll scratch ours..? Sitten nopea siivous, paikkojen tarkistus, halonotto, jne. ja matkaan kohti Anttolaa.
Lauri on viimeksi ollut ylhäällä vuosina 1993 ja 1995. Paikkaa ei liene vaikea arvata, mutta jätettäköön palkintotehtäväksi arvata, että kumpi kuvista on otettu kumpana vuonna. Vaikka edellisestä nostosta on aikaa ehkä enemmän, kuin tarvitsisi olla, ei mitään isompaa remonttia pohjalevyjen kanssa pitäisi olla tulossa. Pohja on kuitenkin tarkastettava mahdollisen pistekorroosion varalta. Sovin telakan kanssa, että he tekevät hiekkapuhalluksen, pohjan maalauksen ja mahdolliset peltityöt.
Tuosta perähytistä vielä sen verran, että sain nyt yhden paikallisen puusepän kiinni, joka voisi toukokuun aikana tuon hytin rakentaa. Lupasin, että palaamme asiaan heti, kun laiva on Anttolassa. Tätä hyttiasiaa pitäisi siis myös ehtiä ihan tosissaan suunnitella. Purkamisen voisi ainakin tehdä itse. Ehkä vappuisen huviajon aikana?
Perttu lupasi tänään selvitellä tuota vessa-asiaa (hienoa!) ja kysellä Seuran hallituksen huippuasiantuntijoilta vähän vinkkejä sen tekemiseen. Tatu ansiokkaasti listaili muita tehtäviä töitä jo tuolla alempana. Niitä siis riittää. Ja niihin oikeasti tarvittaisiin tekijöitä. Ja tuohon vapun siirtoajoon miehistöä. Silloin ei ainakaan pitäisi olla ongelmaa pitää lonkeroita kylmänä..
maanantai 7. huhtikuuta 2008
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)