Elossa taas

Saimaan regatoiden ja muun hassun hauskan jälkeen, laitettiin tulet alle ja tilattiin vähän halkoja. Rahaa siis on. Tai oli.

Tuulesta ja semisti epämääräisistä ohjeista huolimatta saavuimme Tammisaloon, upean puuhuvilan laituriin. Naapurien ihmetyksestä ja padotuista vastalauseista huolimatta laiva jäi rantaan. Meno oli kovaa, yltyen Jaakon (foe real) heittäessä kylmän (foe real) kiven mereen. Illan isännän mukaan tapahtumassa ei juhlittu, vaan juotiin viinaa. Hyvä niin.

Aamu tuli. Ja meni. Sitten (joskus illalla) jatkettiin matkaa. Kova itätuuli (ja maininki) antoi meille hyvin syyn ajaa sisäväylää kohti Porvoota. Majvikin kohdalta itään kulkeva reitti oli kapea ja kaunis sekä tuuleton, jopa suositeltava. Sköldvikin öljynjalostamon kohdalla (kuvassa) ei tapahtunut oikein mitään erikoista.