Kun toukokuun alussa jätimme laivan Anttolan Lotjasaareen, piti sen nousta telakkaan seuraavan viikon aikana ja töidenkin alkaa. No ei tullut takkia, tuli rukkaset. Eikä niitäkään.
Silloin tullessamme Anttolaan kävi Suomen toiseksi paras laivapuuseppä katsomassa laivaa rannalta. Komia oli kauluspaita ja referenssit olivat kunnossa. "Miekii tota Ollii olisin kyl tekemäs, mut en mie sit viitti, ku siin on niit.. tiiätkö, ..kele?". Laivaan asti ei päästy, kun jaloissa oli vähän jäykkyyttä. Sovittiin kuitenkin, että sitten, kun laiva on ylhäällä, niin.. No, tän viikon paljastusuutisiin kuuluu se, että ei ole enää puuseppää. Ei pysty.
Soittelin tänään läpi kaikki edes puoliksi mahdolliset ja aika heikolta (toki odotettavasti) näyttää. Tämän kesän aikana on tekijän saaminen täysin mahdotonta. Muutaman koukun jätin vielä veteen, ihmeitä odotellen. Tällä tiedolla laivan saaminen Helsinkiin, ja sitä kautta erään tutun venepuusepän työlistalle, tuntuu entistä houkuttelevammalta.
Viikon hyviin uutisiin kuuluu, että työtä laivan kunnostuksen suhteen riittää.
Kävimme maali- ja rautakaupassa tällä palstalla S/S Laurina esiintyvän mystisen henkilön kanssa. Rahaa saatiin menemään neljättä sataa euroa. Enää puuttuvat tekijät. Mutta niitähän tuleva viikonloppu on täynnä, joten ei hätää.
Kovasti mainostettujen konehuoneprojektien lisäksi myös vanhat tutut vessa- ja jääkaappiratkaisut odottavat toimeen tarttumista. Ja näiden lisäksi on tiedossa normaalia maalausta, siivousta, jne. Hyvältä vaikuttaa, jos näistä tykkää. Ja kukapa ei tykkäisi. Kyllähän maalaaminen on, kuin lonkeroa joisi. Kun vaan muistaisi myös maalata.
PS. Laiva nousi telakkaan eilen. Tai näin ainakin on väitetty, muutaman hetken päästä voinemme varmistua tämän väitteen todenperäisyydestä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti