Vettä? Jäätä?

Tällä postauksella varmaan kaivaa verta nenästään ja herättää kaikenlaiset anonyymit besserwisserit. Mutta isänmaan asiallahan tässä ollaan.

Talvivarastointia

Toisin kuin muissa tiedostavissa piireissä, ei täällä talven varalle kerätty varastoja täyteen, vaan jopa päinvastoin. Tavarasta hankkiuduttiin kovasti eroon, jopa heittämällä sitä (kuten pilaantunutta ruokaa) pois. Kaikki tekstiilit, maalit, työkoneet, jne. otettiin laivalta pois tuossa männä viikonloppuna. Samalla myös jääkaappi, pintakaapit ja pelastusliivilaatikot pääsivät suojaan talven säiltä. Kiitokset vaan kaikille auttajille!

Osa putkistopurkamisesta tehtiin jo aikoja sitten, tänään kuitenkin loput eli turbiini ja lauhduttaja. Kun vielä 1500 watin lämmitin pöhisee konehuoneessa, on talvella lupa tulla. Pienenä jännitysmomenttina on se, että vesi kuitenkin jätettiin kattilaan. Osa lukijoista varmasti arvannee, että varustamon kokeellinen jakso jatkuu. Katsotaan miten äijien käy.

Turso - Suomen historian myytti

Yle Teemalla on syksyn ajan pyörinyt sarja Suomen historian myytit, jonka seuraava jakso kertoo sotakorvauksista, yhdestä historiamme menestystarinoista. Tv:stäkin tuttu satamajäänsärkijä Turso on yksi tämän mittelön jäljellä oleva ilmentymä. Tästä syystä sen voitaneen epäillä esiintyvän ko. tv-sarjassa.

Sotakorvausjakso tulee siis Yle Teemalta torstaina 18.11. klo 18.10 ja uusintana perjantaina 19.11. klo 20.00. Katso ite ja selvitä, mitä yhteistä on jäänsärkemisellä, punaisilla henkselihousuilla ja myyttisillä sotakorvauksilla.

Tuhoutumisvaarassa olevat laivat

Suomen höyrypursiseura (SHPS) kokoustaa syksyä pois marraskuun lopussa (la 27.11.) Helsingissä. SkdHPS:n kokouksesta ei ole tietoa. Tai jos onkin, niin ei kerrota.

Kokouksen asialistalla on jännittävien henkilövalintojen lisäksi keskustelua tuhoutumisvaarassa olevien höyrylaivojen tilanteesta. Mutta mitkä laivoista ovat vaarassa tuhoutua? Jos laivat ovat yksityisomistuksessa, niin voiko niiden tilaan edes puuttua? Onko tämän blogin kommenttipalstalla mahdollista keskustella asiallisesti? Mikä on kaiken tarkoitus?

Tämä on ihmiskoe. Nyt.

Syksy

Keskusteltu on, että vieläkö sitä kerran tänä vuonna purjehtisi. Olisihan se komeaa! Talviteloille laitto nyt ainakin. Ehkä tällä kertaa varaudumme myös jäiden tuloon paremmin. Laiva irti laiturista ja pumput paikoilleen jäätä särkemään. Viime talvi opetti, jos opetti.

Jotain pitäisi vielä talkoillakin. Kattohuopien vaihto tekisi hyvää ja kattilan keitto. Keulahytin tilannetta on mietittävä pitkinä talvi-iltoina.

Seurakin kokoontuu syyskokoukseen kuun loppupuolella ja onhan se uusi Korsteenikin taas tekeillä - aktiiviselta vaikuttaa toiminta! Laitaatsillan kohtalo askarruttaa. No katseet kohti kevään purjehduksia, josko sitä taas vappuna sitten viimeistään!

Projekteja läheltä ja kaukaa

Gustav, Beckholmen

Frej, Svartvik

Saga, ?

Nimetön, Hundudden

Kiiski ja Kiiski II, Ikaalinen

Olle, Gotland

Laxen, Gysinge

Monenmoista on. Sano sinä hinta.

Perinnelaivalauantai

Lankalauantain jälkeen vuoden tärkein lauantai järjestettiin tänäkin vuonna jälleen lauantaina. Höyrylaivaa, purjelaivaa, sluuppia, satamajäänsärkijää, autolauttaa, pika-alusta (vai mitä ne on..?), ravintolalaivaa ja vaikka mitä kaikkea oli Kauppatorin rannalta nähtävissä lauantai-iltapäivänä. Osa laivoista jopa oikeasti liikkui, osasta sai olutta ja osa laivoista oli sopivia näihin molempiin tarkoituksiin.

Yhtä kaikki, sisäiselle villapaidalle oli tarvetta lokakuun koleassa säässä. Onneksi varustamo oli ollut kaukaa viisas ja siirtänyt varustamon hytin baarin(?) peräkannelle, josta tulikin regattakansan vaelluskohde. Ainakin niiden, jotka olivat Laurin kyytiin mahtuneet.

Tulet laitetttiin alle jo keskiviikkona, paineita nosteltiin hitaasti pitkin perjantaita ja lämpöä puhalleltiin hytteihin (ilmanvaihdosta huolehtien), jotta home ja kosteus pysyisivät paremmin poissa. Valitettavasti aurinko ei suonut antejaan niin runsaasti kuin viikolla, mutta Suomenlinnan panimoravintola, jonne Kustaanmiekan kautta koukattiin, onneksi soi. Neljän (Armas, Lalli, Lauri, Norrkulla) höyrylaivan regattapurjehdus ei ollut kovin pitkä ja näyttävyyden kanssakin oli vähän niin ja näin. Mutta höyrylaivojen ja perinnepurjelaivojen yhteinen saapuminen Kauppatorille oli kyllä komiaa! Yhteistyötä ja yhteisiä tapahtumia lisää vaan - hienolta näytti!

This just in

Turso liikkuu tänään aamupäivällä Hietalahdesta Kauppatorille. Hys hys.

Savuna ilmaan

Viikonlopun perinnelaivatapahtumia ajatellen siivosi särmikäs iskuryhmä homeet ja muut luonnottomat laivasta pois. Kosteus oli valitettavasti ehtinyt tunkeutua nahan alle ja kaikkialla kukki. Neuvokas kansimies ehdotti vastaisuuden varalle synteettisiä aineita. Näistähän on jo aiempaa kokemusta lattiatasossa ja hyvä on.

Tulet laitettiin alle jo keskiviikkona. Puuta ehtii palaa ennen lauantaita mottikaupalla, mutta mikäs tässä on harrastaessa. Remontteja on edelleenkin tekemättä. Ehkäpä nämä hiljaisuudesta kommentoivat tulevat sen joskus rikkomaan - vaikkapa kulmahiomakoneen kanssa. Vaan vakavasti tarkoituksena on soljutella septitankit paikalleen lähitulevaisuudessa ja saada katto pitämään vesi yläpuolellaan. Ehkä sitä sitten jouluna sisätöihin.

Laiva liikkuu seuraavan kerran siis lauantaina. Kameran kanssa kannattaa olla liikkeellä Kauppatorilla joskus klo 15 ja 16 välillä. Luulisin.





J.K. Onko toi otsikko jo niin käytetty kuin miltä se kuulostaa? Nämä tuuliaiheiset otsikot ovat jo vähän nähtyjä...

Karvalakkisen kiitoksen metsästys

Lakki. Lepo. Lakki. Ei lepoa.

Aika perinteisin menoin manattiin tänäkin vuonna kaikki karvaiset päähineet esiin ja Saimaan höyrylaivat purjehduskauden viimeiselle reissulle. Ihan niin montaa laivaa ei liikkeellä nähty kuin parhaimpina vuosina on totuttu (taisi tänä vuonna olla 13?). Ja liikkeelle päässeiden laivojen miehistökin näytti kovin harvalukuiselta. Toista kertaa karvalakkiregatassa olleen s/s Heinäveden hyteissäkin olisi ollut tilaa vaikka useammallekin asiasta innostuneelle.

Savonlinnan sataman perusparannuksen piti valmistua keväällä ennen purjehduskautta. Olipa vieläkin kesken. Ehkä paikallisia ei kiinnostanut hyppiä hiekan ja aidattujen alueiden läpi ja olivat jääneet lauantaiaamuna kotiin. Kovin oli nimittäin autiona kaupunki laivojen lähtöhetkellä. Majakasta ja Sillansuusta sai perusjutut. Parasta oli kuitenkin Heinäveden täysihoito; valmiit hytit, upeat ruoat ja Lailan ammattitaito.

Myynnissä olevaa Keihäslahtea emme saaneet aikaiseksi katsastaa. Harmi sinänsä.

Tunnelmallinen ilta Saimaalla mallia 2010.